Jokainen on varmaan joskus törmännyt hetkeen, jolloin mieli pysähtyy ja maailmaa havaitaan ilman ajatusta, pelkkänä havaintona ja ihmetyksenä. Näin voi käydä kun nähdään kauniin auringonlaskun tai muun luonnon ihmeen. Se voi olla lyhyt ohikiitävä hetki tai sitten se ravistelee ihmistä oikein kunnolla niin, ettei vähän aikaan mikään ongelma tai murhe ole enää mitään. Ajatusten hetkellinen pysähtyminen antaa etäisyyttä arkeen ja muuttaa jopa tapa katsoa maailmaa pieneksi hetkeksi. Tunteet tasaantuvat ja nautinto pelkästä olemisesta tuntuu valtaavan kehon. Onko tämä jotain outoa vai olisiko muut hetket juuri sitä outoutta? Eläämmekö outoa elämää vai kohtaammeko harvinaisina hetkinä jotain outoa?
Mielen alitajuisten liikkeiden pysähtyminen on Jooga. Näin kuvataan Joogas sutrien toisessa sutrassa. Edellä kuvattua tapahtumaa on rinnastettavissa Joogaan. Kun mielen sisäinen meteli pysähtyy, maailmaa havaitaan sellaisena kuin se on. Asioiden näkeminen sellaisena kuin ovat on Vipassana sanan merkitys eräässä ikivanhassa meditaatiomenetelmässä. Menetelmän nimi on siis Vipassana. Joogan ja meditaation kuvaamat saavutukset voivat siis tapahtua spontaanisti ja yhtä äkillisesti kuin seinään törmääminen. Henkisen kirjallisuuden kuvaamat mystiset tilat ovat oikeastaan ihan arkea toisille. Ei tarvitse olla edes kiinnostunut henkisyydestä, jotta voisi olla tällä alalla suurempi asiantuntija kuin joku koko kirjaston ahminut tyyppi.
Elämä on ihmeellinen. Joskus se tarjoaa parastaan täysin yllättäen ja pyytämättä ilman minkäänlaista valmistavaa harjoitusta. Toisille luontoon vetäytyminen voi järjestelmällisesti luoda tätä sisäistä hiljaisuutta. Toisille sauna toimii meditaatiomenetelmänä. Rukous sanotaan puhdistavan sielun (pysäyttämään mielen) ihan riippumatta uskonnosta. Harras keskittyminen johonkin kohteeseen ja huomion pitäminen siinä tarpeeksi kauan saa mielen pysähtymään.
Astangajoogassa keskittymisen kohde on hengitys ja liikkeen koordinaatio hengityksen kanssa. Vipassanassa kohde on kehon hienovaraiset aistimukset. Molempien menetelmien keskittymisen kohteet ovat harjoittajan omat keholliset ilmiöt. Niin kauan kun eläät, sinulla on keho. Menetelmät sopivat siis kaikille ihmisille ja ovat maailmankatsomuksesta riippumattomia.
Olen jo aika monta vuotta harjoittanut molempia menetelmiä ja Vipassanan kehollisuus alkaa tuntua lähes yhtä voimakkaalta kuin Astangajoogan. Eihän se fyysisesti rasita samalla tavalla mutta se kehollinen kirkkaus, joka on tulos istunnosta pysyy mukana läpi päivän. Kehollinen kirkkaus tarkoitta minulle rennompi ote itsestäni. Jos minun pitäisi valita jomman kumman menetelmän, en voisi sulkea toista pois toista harjoittaessa. Joogaa harjoittaessa alkaa yhä hienovaraisempia tuntemuksia nousta esiin ja istuessani meditaatiossa kehon paikalla pysyvä asento on liike sinänsä ja hengityskin tulee hyvin tietoiseksi.
Vipassanaa opetetaan 10 päivän retriiteillä ympäri maailmaa. Olemme Riitan kanssa olleet kaksi kertaa sellaisella ja istumme päivittäin kotona. Retriittiä suosittelemme kaikille, jotka tosissaan haluavat oppia menetelmän. Se ei ole helppoa ja on se oikeasti tosi vaativa 10 päiväinen. Tsekkaa täältä Vipassanan koko taustaa ja täältä löydät sivun Ruotsin keskukseen, joka on lähin paikka minne mennä.
Olkoon päiväsi täynnä tyhjyyttä!
Alla har säkert någon gång stött på ett ögonblick fritt från tankar och assossiationer, fullt av en fyllig tomhet och förundran. Det här kan ske då man bevittnar en vacker solnedgång eller något annat naturfenomen. Det kan vara ett kort ögonblick eller så kan det skaka mänskan i grunden till den grad att inget bekymmer eller problem är det samma för en lång stund frammåt. Då tankarna stannar upp för ett ögonblick ger det ett sundt perspektiv på livet till och med till den grad att världsåskådningen förändras för ett ögonblick. Känslorna balanserar sig och en stilla njutning av att bara finnas till sprider sig i hela kroppen. Är detta någonting konstigt eller är det övriga livet det konstiga? Lever vi ett konstigt liv eller stöter vi stundvis på konstigheter?
Mielen alitajuisten liikkeiden pysähtyminen on Jooga. Näin kuvataan Joogas sutrien toisessa sutrassa. Edellä kuvattua tapahtumaa on rinnastettavissa Joogaan. Kun mielen sisäinen meteli pysähtyy, maailmaa havaitaan sellaisena kuin se on. Asioiden näkeminen sellaisena kuin ovat on Vipassana sanan merkitys eräässä ikivanhassa meditaatiomenetelmässä. Menetelmän nimi on siis Vipassana. Joogan ja meditaation kuvaamat saavutukset voivat siis tapahtua spontaanisti ja yhtä äkillisesti kuin seinään törmääminen. Henkisen kirjallisuuden kuvaamat mystiset tilat ovat oikeastaan ihan arkea toisille. Ei tarvitse olla edes kiinnostunut henkisyydestä, jotta voisi olla tällä alalla suurempi asiantuntija kuin joku koko kirjaston ahminut tyyppi.
Elämä on ihmeellinen. Joskus se tarjoaa parastaan täysin yllättäen ja pyytämättä ilman minkäänlaista valmistavaa harjoitusta. Toisille luontoon vetäytyminen voi järjestelmällisesti luoda tätä sisäistä hiljaisuutta. Toisille sauna toimii meditaatiomenetelmänä. Rukous sanotaan puhdistavan sielun (pysäyttämään mielen) ihan riippumatta uskonnosta. Harras keskittyminen johonkin kohteeseen ja huomion pitäminen siinä tarpeeksi kauan saa mielen pysähtymään.
Astangajoogassa keskittymisen kohde on hengitys ja liikkeen koordinaatio hengityksen kanssa. Vipassanassa kohde on kehon hienovaraiset aistimukset. Molempien menetelmien keskittymisen kohteet ovat harjoittajan omat keholliset ilmiöt. Niin kauan kun eläät, sinulla on keho. Menetelmät sopivat siis kaikille ihmisille ja ovat maailmankatsomuksesta riippumattomia.
Olen jo aika monta vuotta harjoittanut molempia menetelmiä ja Vipassanan kehollisuus alkaa tuntua lähes yhtä voimakkaalta kuin Astangajoogan. Eihän se fyysisesti rasita samalla tavalla mutta se kehollinen kirkkaus, joka on tulos istunnosta pysyy mukana läpi päivän. Kehollinen kirkkaus tarkoitta minulle rennompi ote itsestäni. Jos minun pitäisi valita jomman kumman menetelmän, en voisi sulkea toista pois toista harjoittaessa. Joogaa harjoittaessa alkaa yhä hienovaraisempia tuntemuksia nousta esiin ja istuessani meditaatiossa kehon paikalla pysyvä asento on liike sinänsä ja hengityskin tulee hyvin tietoiseksi.
Vipassanaa opetetaan 10 päivän retriiteillä ympäri maailmaa. Olemme Riitan kanssa olleet kaksi kertaa sellaisella ja istumme päivittäin kotona. Retriittiä suosittelemme kaikille, jotka tosissaan haluavat oppia menetelmän. Se ei ole helppoa ja on se oikeasti tosi vaativa 10 päiväinen. Tsekkaa täältä Vipassanan koko taustaa ja täältä löydät sivun Ruotsin keskukseen, joka on lähin paikka minne mennä.
Olkoon päiväsi täynnä tyhjyyttä!
_____________________________________________
Alla har säkert någon gång stött på ett ögonblick fritt från tankar och assossiationer, fullt av en fyllig tomhet och förundran. Det här kan ske då man bevittnar en vacker solnedgång eller något annat naturfenomen. Det kan vara ett kort ögonblick eller så kan det skaka mänskan i grunden till den grad att inget bekymmer eller problem är det samma för en lång stund frammåt. Då tankarna stannar upp för ett ögonblick ger det ett sundt perspektiv på livet till och med till den grad att världsåskådningen förändras för ett ögonblick. Känslorna balanserar sig och en stilla njutning av att bara finnas till sprider sig i hela kroppen. Är detta någonting konstigt eller är det övriga livet det konstiga? Lever vi ett konstigt liv eller stöter vi stundvis på konstigheter?
Då sinnets ständigt upprepade rörelser upphör är det samma som Yoga. Så beskrivs det i Yoga Sutrornas andra vers. Det ovanbeskrivna händelseförloppet kan likställas med denna Yoga. Då oljudet i det inre sinnet upphör kan man betrakta världen så som den är. Att se saker så som de är kallas Vipassana i en urgammal meditationsmetod. Metodens namn är följdaktligen Vipassana. Yogans och meditationens mål kan man alltså stöta på lika plötsligt som att av misstag snubbla omkull. Det som den andliga litteraturen beskriver som mystiska tillstånd, kan för vissa personer vara rena vardagen. Man behöver inte vara någon andligt inriktad person för att vara en större expert på området än någon som skulle ha skummat genom bibliotekets hela andliga avdelning.
Livet är förunderligt. Ibland bjuder det på det allra bästa utan förvarning, beställning eller förberedande övningar. För en del fungerar det att dra sig tillbaka till naturen frid för att få till stånd denna inre stillhet. För andra fungerar bastun som en meditationsmetod. Det sägs att bönen renar själen(stillar sinnet) oberoende av religion. En ihärdig koncentration på något objekt och en fortsatt uppmärksamhet tillräckligt länge, får sinnet att stanna upp.
I Ashtanga yogan är föremålet för koncentrationen andningen samt koordinationen av andning och rörelse. I Vipassana metoden koncentrerar man sig på kroppens subtila förnimmelser. I båda metoderna koncentrerar man sig på sina egna kroppsliga företeelser. Så länge du lever har du en kropp. Metoderna passar sig alltså för alla mänskor oberoende av världsåskådning.
Jag har utövat båda metoderna redan under ganska många år. Vipassanas fysiskhet börjar vara nästan lika påtaglig som Ashtangans. Inte är den ju lika ansträngande som yogan men den inre klarheten är till sin fysiskhet så påtaglig att klarheten hänger med hela dagen. Jag känner mig mera avspänd innombords. Om jag skulle vara tvungen att välja bort någondera metoden skulle det vara omöjligt. Då jag tränar yoga blir kroppens subtila förnimmelser allt påtagligare och då jag utövar Vipassana känns den sittande position som om den skulle vara full av rörelse och andning blir allt mera medveten.
Vipassana undervisas på 10 dagars retriter runt om i världen. Jag och Riitta har två gånger suttit en sådan retrit förutom att vi sitter dagligen. Vi rekommenderar en 10 dagars retrit för alla som på allvar vill lära sig metoden. Det är ingen lätt grej och den är på riktigt en krävande 10 dagars period. Kolla in här allt om Vipassana och här hittar du närmaste plats att fara till.
Må din dag fyllas av tomhet!
Må din dag fyllas av tomhet!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti